Sivut

tiistai 13. lokakuuta 2015

Heppustiina!

Aamulla herättiin aikaisin ja suunnattiin TYKS:n äitiyspolille lastenkirurgin ajalle Hepun kampurajalan tiimoilta. Ensin lääkäri ultrasi ja katsoi, että kaikki on muuten malillaan ja samalla tietysti pyydettiin, että mikäli hän vain näkee sukupuolen, kertoisiko myös meille. "Kyllä hän tytöltä näyttää.. Tuossa on häpyluu." Eli meidän pieni Heppu on siis Heppustiina!<3 Tytöstä on viitteitä pitkin matkaa ollut ja alusta asti meillä on ollut vain hyvin vahva tunne siitä, että hän on tyttö. Meidän pieni neiti<3 

Ultrassa vasen nilkka oli edelleen hieman vino ja lastenkirurgi tulikin meille esittäytymään ja kertomaan enemmän kampurasta, sen hoidosta, vaikutuksista ja kaikesta mitä halusimme tietää. Kirurgi oli todella mukava ja on myös kiva kuulla, että 4-henkinen tiimi, jonka kanssa tulemme sitten tiiviimmin olemaan yhteydessä pysyy koko ajan samana. Joissain sairaaloissa kun esimerkiksi hoitajat ja fysioterapeutit voivat vaihdella, on meillä aina nuo samat. Näillä näkymin siis Hepun hoidossa edetään niin, että kun Heppu on 2 viikkoa vanha, laitetaan hänelle ensimmäinen kipsi. Jalkaa kipsataan tarpeen mukaan viikon välein 6-8 kertaa. Sen jälkeen otetaan käyttöön tankokengät, joita 3 kuukauden ajan pidetään 23h/vrk ja siitä eteenpäin aina, kun lapsi nukkuu siihen asti, kun lapsi on 4-5 -vuotias. Onnistumisprosentti heillä on kuulemma tämän hoidon tiimoilta ollut vuodesta 2010 alkaen 100. Eli todella hyvissä käsissä ollaan :)


Tänään on siis rv 30+1 ja ollaan 31. viikolla raskaana. ENÄÄ 10 VIIKKOA JÄLJELLÄ!! Herranjestas, miten nopsaa aika meneekään! Lotallahan on ihan hirveä stressi päällä siitä, miten ei ehditä ja vielä puuttuu se ja se ja se ja se ja pitää tehdä suursiivous ja ostaa harsoliinoja eikä meillä vielä ole edes imetystoppeja. Onneksi meillä on jo kuitenkin turvakaukalo eli päästään Hepun kanssa kuitenkin kotiin :D 

Heppu on näillä viikoilla talvikurpitsan kokoinen ja tämänpäiväisen ultran mukaan painoa hänellä on 1400g. Meidän pikkutyttö<3 Tukka kasvaa ja aivot kehittyvät huimasti tällä viikolla. Ennen ultraa otettiin Hepusta sydänkäyrää 10 minuutin ajan. Joka kerta, kun Lotta tunsi liikkeen, piti hänen painaa pointteria kädessään. Heppu ilmaisi kyllä hyvin selvästi mielipiteensä koko touhusta ja potki ja kääntyili niin, että mäkin näin huoneen toiseen nurkkaan. Koneen ruutuun piirtyi juuri sellaista sydänkuvaa, kuten pitääkin ja syke paineli 140 paikkeilla.


Oltiin lääkärin jälkeen niin innoissamme siitä, että Heppu on tyttö, että päätettiin suunnata kauppakeskukseen tytönvaateostoksille! Tähän asti ollaan pitäydytty hyvin unisex väreissä ja malleissa, joten aika oli ostaa jotain vaalenpunaista! Mutta first things first, ensin piti nauttia kahvilassa Café Mochat!


Neljän vaatekaupan ja yhden lastenkirppiksen jälkeen voidaan todeta, että homma karkasi ehkä vähän lapasesta. Mutta onpahan neidillä nyt jotakin päälle pantavaa heti synnyttyään! :)


5 kommenttia:

  1. Oi onnea tulevasta Heppustiinasta. Olisi tosi kivak kuulla matkaanne äitiyteen, miten tähän projektiin lähdettiin ja mitä tunteita ja ajatuksia se tuleva äitiys herättää... Ymmärrän toki jos asia on sellainen jota ette halua blogissa kirjoittaa, mutta mielenkiinnosta kyselen :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Voidaan suunnitella tuohon aiheeseen liittyvä postaus, mutta ihan hirvittävän yksityiskohtaisesti ei aiota asiasta kirjoittaa. Meidän Heppu kun on saanut alkunsa yksityisesti eikä klinikalla, ei haluta siitä syystä liian tarkasti lähteä asioita selvittämään. Meillä on kuitenkin varmasti hyödyllistä tietoa niille, jotka samankaltaista tapaa perustaa perhe miettivät, joten siksi on hyväkin aiheesta kirjoittaa :)

      Poista
  2. It's a girl! ONNEA!! Kiva kuulla, että tunnelmat TYKS:in keikalta olivat kannustavia.

    Meillä on kommentointi jäänyt hieman vähiin, kun tyttö nro.1 putkahti maailmaan. Rauhalliset kävelyt muuttuivat samalla pullojen sterilointiin, yöunet valvomiseen ja hedonistinen herkuttelu jonkinlaisen ravinnon hotkimiseen hetkillä, kun pikkuneiti antaa siihen luvan :) Lohdutuksena todettakoon, että vaipanvaihto jne. on pakko olla salakoodattu ihmiseen, sillä vaikka meidänkin kokemus vauvoista oli yhtä vakuuttava kuin teillä, ollaan selvitty kaikki kolme ilman suurempaa paniikkia ja traumoja ekoista viikoista kotona. Täällä odotellaan vielä toista uutta tulokasta ja todettakoon tässä, että vastasyntynyt ja viimeisillään raskaana oleva on "mielenkiintoinen" kombo - siihen on syynsä, miksi nämä vaiheet eivät yleensä mene lomittain ;)

    Onnea loppumetreille ja iloista syksyä sinne Turkuun! Täälläkin kuultaisiin mielellään teidän matkastanne äitiyteen, jos siitä haluatte tarkemmin kertoa :)

    T: E&P + tyttö nro.1

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiiitos!! Ja OI ONNEA ONNEA teille ensimmäisen pienokaisen syntymästä!<3 Huh miten huojentavaa kuulla, että ilman "koulutustakin" noista päivittäisistä rutiineista selviää :D Ei voida kun hattua nostaa kyllä teille ja tsempata mukana!

      Jaksamista loppuraskauteen, voimia vastasyntyneen kanssa ja (saako jo toivottaa?) ihanaa joulunodotusta!<3 (Ansu on HIEMAN jouluihminen..)

      Poista
  3. Heh, jouluihminen ymmärtää toista jouluihmistä: itsehän kuuntelin joululauluja jo heinäkuussa aamuisin töihin mennessäni ja tästä on siirrytty nyt juomaan glögiä ja syömään joululimppua. Koskaan ei siis näissä piireissä ole liian aikaista toivottaa joulunodotusta ;)

    E&P

    VastaaPoista