Sivut

perjantai 16. joulukuuta 2016

Meidän 1-vuotias!


Maanantaina oli se päivä, jota vielä viikko sitten kauhistelin. Meidän pieni vauva täyttää vuoden ja hänestä tulee virallisesti taapero! En ala edes kirjoittaa siitä, miten nopeasti aika menee koska se lienee sanomattakin selvää. Hilma on jo 1 vee!

Vaikka meidän pienen tytön syntymästä onkin kulunut vuosi, oli jännä huomata miten elävästi kaikki muistot ja hetket palautuivat mieleen tuona vuosipäivänä. Vatsanpohjaa alkoi kutitella, kun muistelin miten soitin TYKS:iin kahdelta aamuyöstä vesien mentyä. Miten juoksin keskellä yötä pikkujoulu-juhlijoiden keskellä siirtämästä autoa takaisin synnärille ja teki mieli vaan huutaa kaikille että "VÄISTÄKÄÄ, MUN VAIMO SYNNYTTÄÄ!". Ja miten säikähdin ja pakahduin yhtä aikaa tuon pienen nyytin parkaistessa ensimmäistä kertaa.



Pitkälle on tultu ja ihan käsittämättömän paljon Hilma on oppinut, kasvanut ja kehittynyt. Vielä tämä neiti ei puhu, mutta kommunikoi kovasti omalla tavallaan. Pään pudistaminen on selkein ele, jolla hän viestii, mikäli ei tahdo jotain tai jokin asia ei muuten vain sovi. Lisää ruokaa saadaan hakkaamalla kättä pöytään, Toivosta on kyse silloin, kun äännellään korkealta ja matala örinä tarkoittaa lehmää. Autosta puhuttaessa Hilma osaa hienosti pärisyttää kieltään ja syliin halutaan nostamalla kädet ylös tai roikkumalla lahkeessa. Eikä pidä unohtaa väliaplodeja, joille on aihetta pienimmästäkin onnistumisesta tai välillä jopa ylipäätään olemisesta.





Syntymäpäivänään Hilma sai pannukakku-mangokermakakun, jonka "kermavaahtona" käytettiin siis vispautuvaa kaurakermaa. Hilma meni kermasta niin pähkinöiksi, että alkoi vaan lapata kaksin käsin mangososetta ja kermaa kakun päältä suuhun. Taisi maistua!


sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Höyryjunalla kohti joulua!


Vietettin eilen ihana perhepäivä, kun lähdettiin höyryjunalla kohti joulua! Matka siis taittui yli 60 vuotta vanhalla Ukko-Pekka höyryveturilla Turusta Uuteenkaupunkiin ja sieltä iltapäivällä takaisin. 




Veturi tuntui aiheuttavan nostalgian purkauksen minne tahansa se menikin ja katselijat nostivat heti käsiään pystyyn ja vilkuttivat. Myös asemalle saapuessaan konduktööri soitti trumpettia tervehtiäkseen ja ennen junan lähtöä junan pilliä soitettiin lähdön merkiksi. 

Junassa vieraili joulupukki, joka jakoi lapsille karkkia (myös meidän alle 1-veelle :D) eikä Hilma ollut pukista moksiskaan! Hyvää harjoitusta jouluaattoa ajatellen!



Itse matka Turusta Ukiin ei kestänyt kuin 1h15min-1h30min ja perillä Uudessakaupungissa aikaa oli puolisentoista tuntia. Meille tuo aika ei ihan tahtonut riittää, sillä heti saavuttuamme Hilma kävi päiväunille vaunuihin. Käytiin joulutorilla, josta kotiinviemisiksi ostettiin kuusikranssi oveen. Lopuksi meidän piti käydä pizzeriassa lounaalla, mutta tilauksessa kesti sen verran, että otimme pizzat kotimatkaksi mukaan junaan. 

Paluumatka ei sujunutkaan aivan yhtä mallikkaasti, mitä tulomatka. Vastaantullut toinen museojuna oli nimittäin kolaroinut auton kanssa tasoristeyksessä ja jouduimme odottamaan matkan puolivälissä raiteilla 1,5h. Kuljettaja oli onneksi selviytynyt, tosin pahoin vammoin jaloissaan. Hilmalle tämä kolmen tunnin paluumatka meinasi käydä turhan rankaksi, mutta hän jaksoi silti hienosti loppuun saakka ja hurmasi kanssamatkustajia vaunussa.



lauantai 3. joulukuuta 2016

Hello December!


Meillä on jo tovi valmistauduttu jouluun ja olen sanoinkuvaamattoman onnellinen ja innoissani, että saan jakaa kaiken jouluhössötyshömpötyksen ensimmäistä kertaa kunnolla Hilman kanssa!<3 Jouluihminen kun olen henkeen ja vereen, on liikuttavaa päästä tekemään joulun ekat piparit oman lapsen kanssa, laulaa hänet iltaisin uneen joululauluilla ja juosta perässä, kun juuri paikoilleen laittamani joulukoristeet saavat jälleen kyytiä.


Työni takia tämä aika vuodesta on myös se kaikkein kiireisin, stressaavin ja kuormittavin, siksi ne pienetkin tärkeät hetket painaa tiukasti mieleen ja yrittää olla ajattelematta sitä tosiasiaa, etten pääse jouluaattoa tämän rakkaan pienen perheeni kanssa viettämään. Onneksi Hilma ei vielä ihan ymmärrä koko joulukonseptia, joten tiukinta tässä tulee olemaan vain mulla. 

Ahkera ja reipas pikkutonttu meillä jokatapauksessa on! Ja jo ensi joulua ajatellen Hilmasta saa varmasti valtavasti apua kaikkiin jouluvalmisteluihin! :)





lauantai 12. marraskuuta 2016

Kurkistus uuteen kotiin!


Huh! Vihdoin ollaan takaisin nimittäin remontti, muutto ja tavaroiden paikoilleen järjestely on ohi! FINITO! Ollaan vihdoinkin asetuttu aloillemme uuteen ihan ensimmäiseen omaan kotiimme ja kyllä on sisustussuunnittelija-Lotta taas ollut ihan elementissään.

Remontoimme asunnostamme siis kaikki pinnat, sekä keittiön. Apua saatiin molempien isiltä ja sukulaisilta, eikä tässä pisteessä varmasti oltaisikaan ilman tuota kaikkea korvaamatonta apua. ISO KIITOS siis kaikille mukana olleille, niin hengessä kuin fyysisestikin!<3 Tässä tulee muutama kurkistus uuteen kotiimme selityksien kera!


Olohuone sai remontissa uuden laminaattilattian. Asunnossa oli ennestään maailman ohuin ja huonossa kunnossa oleva parketti, joten oli selvää että laitamme kaikkialle saman laminaatin, sillä muissa huoneissa oli muovimatot. Pintaremonttia kummoisempaa ei tarvinnut olohuoneessa tehdä. Tiivistin lattiaraot, maalasin katon ja seinät ja takapihan päätyseinä sai oranssin tehostevärin. 


Eteinen oli työmääränsä vuoksi yksi isoimpia projekteja. Siinä nimittäin oli alkuperäinen eteisen kaapisto (siis suoraan 70-luvulta), joka vei tolkuttoman määrän tilaa ja varjosti koko eteisaulan. Päätimme heti, että se kaapisto saa lähteä ja halutaan eteisestä avarampi, koska tilaa siinä on. Kun kaapiston purki pois, paljastui kuitenkin, ettei sen kohdalta oltu tehty lainkaan kattoa, seinää taikka lattiaa. Lattiassa on eteisessä alkuperäinen laatta ja se oltiin päätetty säilyttää. Ratkaistiin ongelma laittamalla kaapin jättämälle reiälle ihan erikokoista ja väristä laattaa, jolla saatiin mukavasti rajattua myös pukeutumistila seinustalle. Tätä ei valitettavasti tästä kuvasta näe.


Hilman huone oli toinen ensimmäisenä valmistuneista huoneista. Sielläkään ei muuta tarvinnut tehdä, kuin tiivistää, maalata, laittaa laminaatti, listoittaa ja tapetoida. Ja fiksata pari pistorasiaa. Juu, ei todella tarvinnut "muuta tehdä, kuin.." Kylläpä aika kultaa muistot TODELLA nopeasti! :D 


Ajateltiin tehdä jossain kohdassa sellainen postaus, jossa laitamme ennen- ja jälkeen-kuvia vierekkäin kodistamme. Saimme kiinteistövälittäjältä nimittäin asunnon myyntikuvat, joten on tosi kiva nähdä itsekin miten paljon se on oikeasti muuttunut! 

Tämän postauksen tärkein viesti oli kuitenkin, että olemme taas täällä! Ja blogimme on herännyt jälleen syyskaamoksestaan. Hurjasti on asiaa ja Hilma on oppinut jo taas vaikka ja mitä.. Kuten kävelemään! Mutta näistä kaikista lisää tulossa! Hyvää viikonloppua! :)

torstai 29. syyskuuta 2016

Syksyisiä uutisia! (Eli miksi blogissa on hiljaista..)


Nyt on blogissamme ollut ihan laittoman pitkään hiljaista, mutta siihen on hyvä syy! Me ollaan nimittäin ostettu ensiasunto! Päivät menee ensin töissä, sitten illat rempatessa. Lokakuun loppuun mennessä valmista pitäisi saada, jotta päästään muuttamaan ennenkuin vuokra-asunnosta pitää luopua. 

Palataan viimeistään kuukauden päästä vähän runsaammin postauksin! Tässä vähän kuvia meidän syksystä :)








lauantai 3. syyskuuta 2016

Viikko puhelimen kuvina!


Syksy on virallisesti pyörähtänyt käyntiin, koska Hilman harrastukset ovat pyörähtäneet taas käyntiin! Kesällä jatkettiin uintia, mutta jumppa ja muskari ovat olleet kesälaitumilla. Lotta keräsi puhelimensa kuvat-kansiosta viikon ajalta kuvia, joten nyt pääsette näkemään miltä meidän viikot suurin piirtein näyttää :)

Muskarissa Hilman mielestä kivointa on tutut laulut, soittimet (varsinkin marakassit) ja tietysti muut pikkutyypit!


Aamut Hilmalla alkaa puurolla. Toistaiseksi on maistunut riisipuuro, riisi-maissipuuro, tattaripuuro, kaurapuuro ja riisivispipuuro (vadelmista tehtynä). Välillä hampaiden tulon takia puuro ja muutkin lämpimät uppoavat aika huonosti, tällöin turvaudutaan Yosan persikka-passion kauravalmisteeseen. Siinä ei ole lisättyä sokeria ja maistuu Hilmalle!


Meidän pikkumönkijästä on kuoriutunut oikein mestaritutkimusmatkailija. Kun eteenpäin pääsee kovaa vauhtia konttaamalla ja pinsettiote on harjaantunut hyväksi sormiruokaillessa, on vain taivas rajana tälle pienelle hurjahilmalle! Kaikki poimitaan pienellä sormilla ja tutkitaan tarkasti, yritetään laittaa suuhun ja hermot menee heti jos kieltää tai ei pääse/mahdu johonkin.




Hilmasta on tosi hauskaa matkustaa kaikissa mahdollisissa koreissa ja laatikoissa kyydissä. Siispä yksi päivä laitettiin hänet kärryissä kauppakassiin ihmettelemään hetkeksi. Hilma kuitenkin viihtyi siinä niin hyvin, että kauppareissu sujui mahtavasti näinkin! Hilma sai aina uusia tuotteita tarkasteltavaksi, eikä kummankaan meistä tarvinnut kanniskella tuota jo vähän painavaksi käyvää tyttöä :D 


Hilman vauvajumppa alkoi myös kesätauon jälkeen edellisviikolla. Tämä vauvajumppa on enemmän sananmukaisesti jumppaa vauvalle eikä niinkään äidille. Jumpassa tehdään paljon sirkustemppuja, "voltteja" ja kuperkeikkoja ja niistä Hilma tykkää tosi paljon. Parasta siellä on tietysti myös kaverit ja miljoonat pallot!



Tänään meidän viikko huipentuu Hilman kummisedän ja tämän puolison häihin!<3 Ihanaa viikonloppua kaikille! :)

perjantai 12. elokuuta 2016

Käy Muumilaaksoon!

Tänään koitti se päivä, kun meidän pieni muumivauva pääsi ensimmäisen kerran Muumimaailmaan! Siitä on jo useampi vuosi, kun ollaan viimeksi Lotun kanssa muumeja moikkaamassa oltu ja kaikki se symboliikka mennä sinne nyt ensimmäistä kertaa perheenä sai vatsanpohjan kuhisemaan perhosia!<3



Vaikka moni rakennus ja asia oli muuttunut, oli niin moni asia kuitenkin pysynyt juuri samana, kuin tuolloin kahdeksan vuotta sitten. Hahmikselta laaksoon asteli edelleen toinen toistaan suloisempia muumihahmoja ja sama muumi-CD tuuttasi repeatilla kaiuttimista.


Sitten nähtiin Muumimamma. Tuo kaikkien äitien äiti. Ihana pannukakun ja mansikkahillon tuoksuinen mamma, jonka käsilaukusta löytyy tilanteeseen kuin tilanteeseen sopiva ratkaisu. Ensin Hilma varovaisesti tutki mamman kättä ja uskaltautui vähän silittelemään mamman kuonoakin. Hetki oli niin liikuttava, että melkein itketti!<3


Ehkä parasta Hilman mielestä Muumimaailmassa oli kuitenkin teatteriesitys. Hän hyppi musiikin tahdissa sylissä, hihkui, kun muumit juoksivat lavalla ja taputti mukana, kun yleisö innostui lyömään käsiään yhteen. 



Muumikaupasta Hilma sai itse valita mikä lelu hänelle muistoksi ostetaan. Ensin näytettiin hänelle yksitellen kaikki pehmolelut läpi. Mikään ei kelvannut. Ei siis pehmolelua. Mutta sitten löytyivät 0+ kylpylelut! Käsi alkoi lyödä pakettia vimmatusti "Tämä tämä, otetaan tämä!". Ja kotiin päästyämme pieni muumivauva pääsi vielä leikkimään ikiomilla muumileluillaan.


tiistai 9. elokuuta 2016

8. vuosipäivä, 1. hääpäivä!


Meillä oli elokuun alussa jo 8. vuosipäivä ja eilen vietettiin ihan ensimmäistä hääpäiväämme!<3 Mitään kovin erikoista ei ehditty suunnitella, mutta pitihän merkkipäivää tietysti jotenkin juhlistaa. Mä toin töistä tullessani Lotalle kukkia ja valmistin kolmen ruokalajin illallisen. Lotta taas oli ostanut mulle ihan oman hienon Haglöfsin repun! Oon tähän asti fillarilla mennessäni lainannut Lotan reppua ja nyt hän nähtävästi oli kyllästynyt siihen.. :D 





Kuvat ei ole parhaimpia mahdollisia eikä annokset kauniita, mutta super hyviä olivat! Alkuruuaksi oli vuohenjuustoleipiä. Paahdettua leipää, rucolaa, paistettu vuohenjuustokiekko, paahdettuja pinjansiemeniä ja hunajaa. Toimii! Pääruuaksi taas tein sitruunarisottoa sekä valkoviinissä haudutettuja ahvenrullia. Jälkiruoka oli Lotan pyynnöstä banoffeeta, joka sekin oli superhelppo ja nopea tehdä! Keksimurua, banaania, kinuskia (meillä oli karamellisoitua kondensoitua maitoa) ja omavalintainen vaahtoasia. Itse en pidä kermavaahdosta, joten miksasin vaahtoutuvaa vaniljakastiketta ja rahkaa. Toi ihanaa raikkautta muuten aika öklöön jälkkäriin! :) 

Upea, mieletön vuosi takana! Lisää odotellessa<3

torstai 4. elokuuta 2016

Paluu arkeen!


Maanantaina se jälleen koitti, nimittäin paluu arkeen. Kesälomat ovat nyt takana päin ja parin viikon päästä jatkuu taas Hilman harrastuksetkin. Tämä kesä on ollut kyllä säitten puolesta ihan mahtava! Eikä sillä, että se vielä ohi olisi, mutta lomasäät ovat ainakin suosineet meitä!






Hilmakin on kasvanut ja kehittynyt ihan huimasti tämän kesän aikana! Lomani aikana hän oppi nousemaan ja konttaaminenkin lisääntyy askel askeleelta. Nyt tuo pikkumuija on aivan pitelemätön, kun koko ajan pitää olla menossa johonkin suuntaan. Parhaimpia paikkoja ja juttujahan on juuri ne kielletyt. Koiran vesikuppi, pistorasiat, kissan vessa-astia, nukkuva koira tai kisu, sanoinko jo koiran vesikuppi? 


Hilma on myös hurja vesipeto! Kesällä ollaan käyty vauvauinnissa, vaikka muut harrastukset ovatkin jääneet kesätauolle. Hän selvästi nauttii vedestä ja viime kerralla uinnissa hän lauleli mukana, jutteli ja naureskeli. Ja sukelsi hienosti ensimmäistä kertaa niin, ettei tullut ollenkaan surkua sen jälkeen!



Viimeisellä lomaviikolla käytiin mökillä kääntymässä päivä Lotan siskon perheen kanssa. Viikonloppuna tehtiin vielä retki junalla Helsinkiin moikkaamaan ystäviä. On tuo kyllä jo niin tottunut reissumuija!<3


Perjantaina käytiin ystäväpariskunnan kanssa kissakahvilassa ja kotimatkalla metsästettiin pokemoneja ruttopuistossa :D Me ei olla kumpikaan ladattu kyseistä peliä, mutta ystävämme olivat ihan hurahtaneet siihen. Mun ei tarvinnut kun muutama minuutti pelata ja johan olin koukussa! Tällä viikolla mua onkin kummasti saanut mukaan iltaisin lenkille, kun on pitänyt kartuttaa kilometrejä :D Hauska peli, joka meillä viihdyttää lähinnä juuri koko perheen yhteisenä iltalenkkinä.


Lauantaina käytiin toisten ystävien kanssa Korkeasaaressa! Tiikerivauvoja ei vielä nähty, mutta paljon oli muita vauvoja nähtävänä! Varsoja, vasoja ja hurmaavia manulinpentuja!




Hilmalla riitti ihmeteltävää ja katseltavaa ja oli kiva käydä pitkästä aikaa Korkeasaaressa. Ja parasta oli tietysti nähdä hyviä ystäviä pitkästä aikaa<3