Sivut

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Hankoon!

Maanantaina tehtiin extempore vapaapäivä retki Hankoon! Tuhansien muiden Vadelmavene-biisistä inspiroituneiden lailla suuntasimme auton nokan kohti etelää ja kaasutimme kaupunkia pakoon :) Ensi töiksemme haimme jäätelökioskilta jätskit ja suunnattiin niiden kanssa fiilistelemään helteistä kesäpäivää kallioille meren rantaan. Ei mennyt aikaakaan kun ampiainen ja paniikkikohtaus numero yksi tapahtui.. :D Mä siis pelkään ampiaisia ja mehiläisiä ihan hysteerisesti. Tiettyyn pisteeseen asti pysyn rauhallisena, mutta kun ne lähtee lähestymään kroppaa yli olkapäiden, meen totaaliseen paniikkiin. Oon todella yliherkkä kaikille pistoille (hyttyset, paarmat, mäkäräiset, ampparit u name it...), joten melko varmasti edessä olisi sairaalareissu, mikäli ampiainen mua oikeasti pääsisi kaulaan tai siitä ylöspäin pistämään. Kun yksi pörriäinen päätti sitten lähestyä mun naamaa, heitin laukun kallioille ja lähdin paniikin vallassa juoksemaan, huitomaan ja huutamaan pitkin poikin rantakallioita... :D  


Turisti-infosta poikkesimme hakemaan Hangon kartta ja käsikirja avuksi suunnistukseen, missä kannattaisi poiketa ja missä lounastaa. Infon ulkopuolelle oli pystytetty ständi houkuttelemaan asiakkaita Hangon vesitorniin, sekä kirjastossa sijaitsevaan valokuvanäyttelyyn, mutta me päätettiin suunnistaa luonnonkeskelle, kun oltiin Keskusta-alue läpi kävelty.



Ei etukäteen ymmärretty tutkia, että Suomen eteläisimpään kärkeen ei pääse muutoin kuin kävellen, koska se sijaitsee luonnonsuojelualueella. Meillä ei siis ollut 6km kävelylenkkiin soveltuvat kengät eikä vaatteet muutenkaan, joten päädyttiin vain käydä katselemassa sitä rantaa, joka sitten johtaa eteläisimpään kärkeen. Täällä tuli muistaakseni ampiaispaniikkikohtaus numero 2, kun se lennähti avoimesta ovesta auton sisään.. :D Bongattiin oppaista kuitenkin tällainen reitti:
Rakkauden polku!<3 Sinne! Herttainen vajaan parin kilometrin lenkki aivan meren rannassa upeine maisemineen ja getaway-rantapoukamineen. Ampparipaniikkikohtaus numero 3 tuli juuri, kun oltiin autosta kävelemässä kohti rakkaudenpolkua. Yhtäkkiä kuulin, miten korvanjuurellani surisi, kiljahdin ja ampaisin taas kädet jokaiseen ilmansuuntaan huitoen 20 metrin pikaspurttiin. Tässä vaiheessa Lottaa alko jo naurattaa, että hyvä retki, kun vaimo vaan koko ajan juoksee karkuun :D


Kun nälkä pääsi iltapäivällä yllättämään, suunnattiin Pirate ravintolaan. Vähän ylihinnoiteltu paikka, nopea rivakka palvelu, mutta kasvispizzastani löytyi kananpala. Tunnelmaltaan oikein kiva eli puitteet kohdillaan, vielä kun asiakaspalveluun ja ruuan laatuun vähän panostettaisiin, olisi koko paketti kasassa :)
Kiitos Hanko tästä mukavasta, helteisestä ja ampiaisia täynnä olevasta päivästä! :D Oikeesti luultiin, että Hangossa on joku poikkeuksellinen ampparikanta, joka haistaa pelon ja haluaa vaan tuhota kaikki turistit, mutta sitten alkoikin uutiset siitä, miten ampiaiset ovat nyt hyvin aggressiivisia ja massoittain liikkeellä, kun niiden elämältä on hävinnyt tarkoitus, kun kuningatar on jättänyt ne. Melkein makes u feel sorry for the tiny bastards. Mut vain melkein.

1 kommentti:

  1. Tunnistan itseni noista ampiaiskohtauksista. Puoliso katsoo aina silmät suurena kun juoksen pitkin pihamaitajamantuja ja pahimmassa tapauksessa kiljun kurkku suorana. Kröhöm.

    VastaaPoista