Mahtavaa uutta vuotta 2016 kaikki! :) Vuosi 2015 on takana ja on tullut jälleen vuosikatsauksen aika. Sanomattakin on selvää, että viime vuosi oli meille hyvin mieleenpainuva ja uskomaton, mutta valitettavasti mukaan mahtui myös surua ja ikävää. Tässä meidän kuluneen vuoden highlightit!
Tammikuussa matkustettiin Lahteen Suomiloven päätöskonserttiin ja tavattiin ensimmäisen kerran luovuttaja kasvotusten. Helmikuussa juhlittiin ystävänpäivää kolmen ruokalajin illallisen merkeissä ja suunniteltiin innoissamme tulevia häitä.
Maaliskuussa juhlittiin jälleen mun synttäreitä ja vietimme italialaisen illan ystäväpariskuntamme kanssa syöden ja juoden hyvin. Tehtiin ekaa kertaa gluteenitonta tuorepastaa ja se oli hitti, niin hyvää! Maaliskuussa aloitettiin myös ovulaation kyttäily ja tehtiin ensimmäinen inseminaatio.
Huhtikuussa Lotan oudoille tuntemuksille löytyi mitä valloittavin ja ihanin selitys. Meidän pieni Heppu oli saanut alkunsa ja kuultiin varhaisultrassa poikkeuksellisen aikaisin (rv 6+1) hänen sydänäänensä<3
Huhtikuun loppu ja koko toukokuu sujuivat Lotan osalta pahoinvoiden. Toukokuun puolivälissä onnistuttiin kuitenkin tekemään reissu Helsinkiin, jossa otin pitkästä aikaa uuden tatuoinnin. Hääkutsut saatiin valmiiksi ja lähetettyä ja odotimme malttamattomina kesäkuun alun niskaturvotusultraa ja raskausuutisen paljastamista.
Kesäkuussa Hepun tulo oli viimein niin varmaa, että uskalsimme siitä ääneen puhua. Hääaskarteluja valmistettiin tasaiseen tahtiin ja vietimme molemmat ikimuistoiset polttarit heinäkuussa.
Elokuun koittaessa oli viimein se päivä, jota oltiin koko vuosi (ja vieläkin pidempään) odotettu. Meistä tuli vaimoja<3 Meidän hääpäivä oli täydellinen ja siitä suurin kiitos kuuluu meidän läheisille, ystäville ja perheille.
Syyskuussa vietettiin Lotan synttäreitä mökillä rentoutuen ja Lotta kasvatteli nyt jo selvästi näkyvää kumpuaan. Lokakuussa pyörähdettiin babymoonilla Tallinnassa.
Marraskuussa babyshowerit olikin naamioitu perhepikkujouluiksi ja päästiin arvuuttelemaan Hepun kokoa, maistelemaan vauvanruokia sekä harjoittelemaan vauvan pukemista, silmät sidottuina. Joulukuun 12. päivä meidän Heppu Hilma, päätty potkaista itsensä maailmaan. Pieni joulutonttutyttö syntyi terveenä ja hyvinvoivana ja vietimme ensimmäistä yhteistä perhejouluamme<3
Kuten alussakin mainitsin, koko tähän mahtavaan vuoteen sisältyi myös aivan loppumetreillä sydäntäsärkevä tapahtuma. Meidän rakas ykkösvauvamme Papu, nukkui pois 29.12. sylissäni eläinlääkärin vastaanotolla. Parina viimeisenä päivänään Papu selvästi väsähti. Ruoka ei oikein maistunut ja Papu oli epätavallisen paljon omissa oloissaan. Lääkärissä löydös oli lohduton. Agressiivinen kasvain vatsassa, jonka hoito tai poistaminen olisi mahdotonta. Paras ratkaisu Papun kannalta oli antaa hänen mennä<3
Papu jätti sydämiimme ikuisen jäljen ja tätä persoonaa tulemme kaipaamaan syvästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti