Kesäjuttuja!

Vielä viikko pitäisi jaksaa rutistaa töissä ja sitten alkaakin meidän perheen kesäloma osa 2! Paljon kesäisiä ja kesään kuuluvia juttuja ollaankin jo ehditty tehdä, mutta eniten innolla lomalta odotetaan reissaamista! Lähdetään nimittäin käymään Saarenmaalla :) Sitä odotellessa fiilistellääs hetki, mitä kaikkea minimuijan kesään onkaan jo kuulunut tässä vaiheessa!

Kesäkuun alussa Kaarinassa järjestettiin vuosittainen Saaristo Open. Vaikka käveltiinkin rannassa katsellen ja musiikkia kuunnellen, voisi melkein todeta, että Hilman ekat festarit vaikkei sisällä alueella käytykään :D Ostettiin myös kesäreissuja varten matkarattaat, jotka ovat myös joggerit ja Lotta onkin niiden kanssa käynyt juoksemassa.

Juhannuksena olin töissä, mutta käytiin aattona rannassa pikaisesti heittämässä talviturkit! :D Ja siis kyykkyyn ja ylöshän LASKETAAN eiks je? Lotta ja Hilma viettivät juhannuspäivän mökillä. Lotan vaari oli tehnyt Hilmalle ihan ikioman pienen vihdan, jolla minimuija sai sitten saunoa.

Todella paljon ollaan ulkoiltu ja usein sään salliessa kannetaan lelut terassille tai pihalle. Kuten ylemmästä kuvasta näkee, on ulkoilu myös välillä raskasta. Mutta toisaalta myös hauskaa ja jännittävää! (Katso kuva alla :D)

Meidän pienenpieni vauva ei myöskään enää ole mikään pienenpieni hampaaton vauva! Nimittäin perjantaina hänelle oli ilmestynyt alas keskelle yksi hammas! Voi hyvänen aika, nyt niitä alkaa sitten tulla! 

Edellisviikonloppuna Turussa järjestettiin myös kaikenlaisia tapahtumia, kuten Paavo Nurmi Maratonia sekä Keskiajan Markkinoita. Käytiin niitä katselemassa ja jokirannassa pyörimässä muutama tunti ja sekin, oli Hilmalle hyvin kovin rankkaa. <3

Tällä viikolla käytiin vielä Hilmalle ensimmäistä ja meille kaikille samalla viimeistä kertaa mökillä. Tämä mökki on nimittäin nyt laitettu myyntiin ja toivottavasti pian siitä pääsee nauttimaan seuraavat päijänteen valloittajat. Hilma oli ihan mestarimuija ja jaksoi hienosti auto- ja lossimatkan mökille ja takaisin. Samalla tämä reissu oli siis hyvää treeniä viikon päästä koittavaa Saarenmaa -reissua ajatellen! 

Hilma 6 kk!

Meidän pieni pallero täytti jo puoli vuotta edellissunnuntaina! Hilma kasvaa hienosti ja puolivuotismitat neidillä olivatkin 6880g ja 63,4cm!

Tällä hetkellä Hilmalla on hillitön meno päällä. Juuri ennen puolivuotissynttäreitään neiti keksi, miten päästään eteenpäin. Sen jälkeen meno onkin ollut aika pysäyttämätöntä. Mökön vesikippo on asia, jonka luona rynnätään välittömästi, ellei parempaa viihdykettä ole tarjolla.

Mitään ei saa myöskään enää lukea rauhassa. Oli se sanomalehti, aikakausilehti, kartta tai vaan joku esite, Hilman täytyy saada tutkia sitä ensin.

Pidettiin viime viikolla Hilman ja tämän pikkuserkun puolivuotissynttärit. Ikäeroahan näillä kahdella on vain 4 päivää. Pienet saivat lahjoja ja me vanhemmat herkkuja mahan täydeltä!

Puolivuotispäivän kunniaksi Hilma sai myös maistella ensimmäistä kertaa maissinaksuja. 

Ne oli pikkuneidin mielestä hitti! Mua tosin ahdisti koko ajan se sotku, mikä niiden syömisestä tuli.. Että sormiruokailua ja "minä itse"-syömistä odotellessa.. :D En tykkää yhtään sotkusta ja ruualla leikkimisestä, vaikkei se tietenkään ole sama asia näin pienellä ihmisellä, joka tutkii ja maistelee ja haistelee ja tutustuu raaka-aineisiin ja syömiseen ylipäätään. Kulinaristina tuollainen touhu silti vain vähän riipaisee, mutta enköhän mä sopeudu. 

Hampaiden puhkeamista meillä edelleen odotellaan. Jo kuukauden päivät hampaat ovat tehneet tuloaan, mutta vieläkään ei mitään näy. Liikkeelle lähtö on tehnyt Hilman öistä vähän levottomia, sillä konttausasentoon pungetaan unissaankin. Vierastaminen on vähän alkanut helpottaa, kun Hilma selvästi jo muistaa ihmisiä vähän pidempään, kuin päivän kerrallaan. Samalla Hilmalle on tullut kuitenkin myös hyvin selväksi, kuka hänen mamma on. Toisinaan kenenkään muun syli ei kelpaa, kuin Lotan. Musta on tullut selvästi se hauska äiti, jonka kanssa pelleillään ja nauretaan ja riehutaan. Illalla kuitenkin halutaan nukahtaa mamman syliin. 

Uskomatonta ajatella, miten tasan vuosi sitten julkaistiin täällä blogissamme uutinen pienestä Heppusesta. Nyt tämä sama pieni Heppunen, joka tuolloin oli kiivin kokoinen ja osasi vasta avata ja sulkea käsiään nyrkkiin painelee jo menemään täysin omatahtoisena ja tomerana minimuijana. Meijän pikkuheppu<3