maanantai 20. toukokuuta 2013

Kilot karisee ja mieli kevenee!!


Vaikkakin molemmat Lotan kanssa vihataan urheilusuoritus-hypetystä sosiaalisessa mediassa (lue: FACEBOOKISSA STATUS-PÄIVITYKSINÄ), sain nyt erikoisluvan julkaista tämän blogikirjoituksen. Lotta on meinaan niin ylpeä Ansusta, että haluaa tämän jaettavaksi kaikkien lukijoiden kanssa!

Urkakka on siis jo yli puolen välin. Lotan valmistujaisjuhliin on enää kolme viikkoa ja sehän tarkoittaa sitä, että enää kolme viikkoa, kun Ansu seuraa uskollisesti keittiön liitutauluun joka viikko ilmestyvää treeniohjelmaa.


Pitkälle on siis tultu. Aluksi neljä viikkoa meni täysin herkuitta (pois lukien tietysti se vappu :D), mutta pikkuhiljaa ja siitä vapustakin oppineena, olen jo sallinut itselleni herkun tai kaksi aina välillä. Kyse on kuitenkin vielä todella pienistä määristä ja kerroista. Kolmen viikon päästä saakin sitten kerran viikkoon herkutella kaikessa rauhassa jos siltä tuntuu :)

Mitä sitten tapahtuu, kun Rakas sinusta on tullut pullukka-kuuri kolmen viikon päästä päättyy? Ainakaan elämä ei palaa samanlaiseksi, mitä ennen kuuria. Treenit jatkuvat, mutta pienemmissä määrin. Kolme kertaa viikossa juoksulenkkejä ja valmistautumista ja treenaamista siis elokuun lopussa järjestettävää Midnight Runia varten. Kyllä! Ansu aikoo juosta 10km alle 90 minuuttiin kolmen kuukauden päästä! 



Uusi ruokavalio on myös tullut jäädäkseen. Säännöllinen ateriarytmi, oikeanlaisia kuituja ja rasvoja. Ja vettä! 




Koska Ansu on pukeutunut viimeiset 5 viikkoa päivittäin juoksutrikoisiin, urheiluliiveihin, pyöräilyhousuihin ja treenipaitoihin tai vastapainona töissä kolme kokoa liian isoihin keittiöhousuihin ja paitaan, ei suurta muutosta ulkomuodossa ole huomannut. 

Mutta sitä muutosta on kyllä tapahtunut. Viikon päästä käyn vaa'alla ja näen että miten paljon. Vaikkei tuo vaaka kerrokaan koko totuutta, kun lihasta on tullut rasvan tilalle, mutta on ne pienemmät luvut silti ihania nähdä! Koitinpa myös kaksia housuja muutama päivä sitten, jotka ilokseni sain todeta olevan joko liian isot tai juuri sopivat totuttuun makkarankuoren sijaan.


Kunto on siis kohentunut huimasti, niin paljon, että oma personal trainerini Lotta oli haukkoa henkeä, kun eilen juoksulenkillä, pystyin puhumaan ja juoksemaan samaan aikaan! :D 

Ettei tämä loppu puristus jää pelkäksi fiilistelyksi - takaisin sorvin ääreen ja kahvakuula lentämään!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti