Hello December!

Meillä on jo tovi valmistauduttu jouluun ja olen sanoinkuvaamattoman onnellinen ja innoissani, että saan jakaa kaiken jouluhössötyshömpötyksen ensimmäistä kertaa kunnolla Hilman kanssa!<3 Jouluihminen kun olen henkeen ja vereen, on liikuttavaa päästä tekemään joulun ekat piparit oman lapsen kanssa, laulaa hänet iltaisin uneen joululauluilla ja juosta perässä, kun juuri paikoilleen laittamani joulukoristeet saavat jälleen kyytiä.

Työni takia tämä aika vuodesta on myös se kaikkein kiireisin, stressaavin ja kuormittavin, siksi ne pienetkin tärkeät hetket painaa tiukasti mieleen ja yrittää olla ajattelematta sitä tosiasiaa, etten pääse jouluaattoa tämän rakkaan pienen perheeni kanssa viettämään. Onneksi Hilma ei vielä ihan ymmärrä koko joulukonseptia, joten tiukinta tässä tulee olemaan vain mulla. 

Ahkera ja reipas pikkutonttu meillä jokatapauksessa on! Ja jo ensi joulua ajatellen Hilmasta saa varmasti valtavasti apua kaikkiin jouluvalmisteluihin! :)

Meidän perheen ensimmäinen joulu

Taas on lempivuodenaika ohi ja seuraavaa pitää odottaa koko pitkä vuosi! Vaivihkaa Lotta alkaa keräillä joulukoristeita takaisin laatikkoihinsa ja next thing you know, on olohuoneesta hävinnyt kuusi ja pihalta jouluvalot. Ennenkuin mennään siihen, muistellaan pikaisesti meidän ensimmäistä joulua kokonaisena perheenä<3

Ammatistani johtuen, on hyvin poikkeuksellista, että olin koko joulun kotona. Toista tällaista joulua ei ihan lähimain ole tiedossa, joten oli ihanaa ottaa siitä kaikki ilo irti. Jouluaattoaamuna mentiin koko porukka Lotan vanhempien luokse riisipuurolle. Hilma jäi Lotan kanssa ruokailemaan, kun me muut suunnattiin Joulurauhanjulistukseen, joka keräsi tänä vuonna ennätysyleisön paikan päälle. 

Joulupäivänä vierailtiin mun vanhempien luona ja loppiaisena mentiin perinteitä noudattaen Lotan suvun kanssa mökille. Kolme päivää tuli syötyä, syötyä ja vähän vielä syötyä. Hilma keräsi nyt jo ylivoimaisesti eniten paketteja, että ensi vuotta odotellessa.. :D

Hilma on tänään tasan 3 viikkoa<3 Ihan hullua vauhtia aika kuluu ja isyyslomaani on jäljellä enää vajaat 2 viikkoa! Yksi asia monien joukossa, mitä tulen lomaltani kaipaamaan on kiireettömiä aamupaloja sängyssä. Olen joka aamu tehnyt meille aamiaisen sänkyyn, jota ollaan sitten mutusteltu ja lueskeltu päivän lehteä samalla ihmetellen meidän kaunista, täydellistä pientä nyyttiä. 

Adoptioprosessimme on pyörähtänyt käyntiin ja 11.1. saamme sopia sosiaalityöntekijän kanssa ensimmäisestä tapaamisesta. Hilman nimiäisiä on alettu suunnitella ja kutsukortteja askarreltu ja aiomme pitää neidille nimiäiset kahdessa osassa, jotta varmasti kaikki paikalle haluamamme ihmiset mahtuvat.

It's beginning to look a lot like Christmas!

Nyt kun on saatu kaikki Heppu-asiat järjestykseen, on ollut aikaa panostaa joulun tuloon! Jo kuukauden päivät meillä on tosin ollut jouluvalot ja sisällekin sain koristeet laittaa tänä vuonna jo ennen ensimmäistä adventtia! Torstaina vietettiin yhteistä vapaapäivää koristellen pipareita ja tehtiin jopa oikein piparkakkutalo! Oman haasteensa siihen tosin toi gluteeniton piparkakkutaikina, joka oli tosi haasteellista saada pysymään raakana ehjänä, kun seiniä yrittii siirtää pellille. 

Aiempien vuosien kokemuksella ollaan todettu, että talo on meistä ainakin helpompi tehdä niin, että koristelee osat ensin ja sitten vaikka vasta seuraavana päivänä pystyttää talon. Näin tehtiin tänäkin vuonna. Vinkkinä muuten Mamma Rimpuilee -blogiinkin tämä ;D Jaettiin osat toisillemme ja naureskeltiin lopuksi, että aika pinkki tää meidän kokonaisuus.. :D

Tehtiin siitä sitten Hepun oma piparkakkutalo ja sillä on nyt paikkansa vauvan huoneessa lipaston päällä.

Joulukalenterita meiltä löytyy myös monia! Mun äiti jaksaa edelleenkin joka vuosi yllättää mut Kinder suklaajoulukalenterilla<3 Ja koska mä saan aina sellaisen herkkujoulukalenterin, ostan Lotulle myös aina oman. Tänä vuonna hän halusi Haribo-kalenterin. Sitten meillä on tuo itse askarreltu seinäkalenteri, johon ollaan sovittu sellainen jako, että 1. ja 24. luukkuun molemmat laittaa toiselle jotain, muutoin mulla on parilliset ja Lotalla parittomat. Ja sitten on tietysti vielä pienien poikien kalenterit! Koska pitäähän heilläkin omat olla. <3

Tänään vietetään itsenäisyyspäivää perinteisesti kutsumalla vanhempamme linnanjuhliin olohuoneeseemme. On tehty kaikenlaista ruokaista iltapalaa, juodaan glögiä, syödään herkkuja ja arvostellaan pukuja linnanjuhlissa. Hyvää itsenäisyyspäivää!

JOULUÖVERIT!

Nyt tulee hyvin kuvantäyteinen postaus meidän jouluviikosta joka lähenee loppuaan huipentumalla huomenna perinteiseen suvun kokoontumiseen Lotan isovanhempien mökillä. 

Viikko sitten lauantaina kävimme kyseisesten mummin ja vaarin mökillä valitsemassa ja kaatamassa itsellemme joulukuusen. Mulle on pienestä pitäen ollut todella tarkkaa ja tärkeää millainen kuusi pitää olla eikä siis mikä tahansa sinnepäinkuusi todellakaan tulisi kyseeseenkään.

Monet kuuset metsän keskellä saivat jäädä tyytyväisenä kasvattamaan varttaan, koska ne oli joko liian harvoja, liian vaaleita, niillä oli liian hatarat oksat, ne oli liian pieniä tai liian suuria tai eivät vaan tuoneet sitä oikean kuusen fiilistä. 

Mökö ja Lotta alkoi jo vähän väsyä, kun mikään metsässä vastaan tulevista kuusista ei kelvannut. Lotan vaarikin oli valmis soittamaan naapurille, että poiketaan heidän metsään, jos sopivaa kuusta ei ala ilmaantua. 

Sitten se viimein kuitenkin löytyi, metsän jokainen puu läpi käytynä, tämä yksi yksilö täytti tarpeeksi lähelle kaikki kriteerit. Väriltään hän on tummanvihreä, ei hailakka tai vaalea, vaan tumma kuten pitääkin. Havut ovat oksissa pieniä ja tiiviisti tasaisissa riveissä ja lähes tulkoon tasaisesti. Harvahan tuo on, mutta metsänreunassa kasvaneeksi "luomukuuseksi" nähden erinomainen.

Ensi jouluksi Lotan vaari lupasi sopia parin naapurin kanssa, että "nirsojen kuuset haetaan sitten naapureiden puolelta". Tuli meinaan sen verran hyvin läpikäytyä se metsätilkku, ettei sieltä vielä ensi jouluksi kelpuutettavaa kuusta löydy. 

                           

Jouluaatto sujui meillä rauhallisesti. Aamulla keitin Lotalle riisipuuroa ja avattiin kalentereistamme viimeiset luukut. Yhdentoista jälkeen ajettiin keskustaan ja minä suuntasin töihin samalla kun Lotta paineli Mökön kanssa joulurauhan julistukseen. Lotta vietti siis vanhempiensa luona jouluaattoa perheen kesken, kun itse olin töissä ja seuraavat muutamat kuvat onkin hänen aatonvietostaan. :)

Mökö kyllästyi heti ekana odotteluun, kun paketteja ei saanutkaan heti avata, vaan piti syödä ja syödä.. ja syödä. Ja syödä.

Lotta teki jälleen tänäkin jouluna suurimman osan lahjoista itse. Hän teki muun muassa karpalomarmeladia (vähän paremmin sekä heikommin tuloksin), kuorintavoidetta, nutellaa, pähkinävoita sekä ruukuissa olevia pajukoristeita.

Joulupäivästä alkoi munkin joulunvietto ja kolmen päivän jouluvapaat. Joulupäiväksi osui mahtava ulkoilu sää; -13°C ja auringonpaistetta joten lähdettiin Mökön kanssa kävelemään pidemmälle lenkille.

Mökö sai meiltä tänä jouluna lahjaksi uuden jouluvillapaidan. Hän oli se päällä joulurauhanjulistuksessa ja hurmasi kaikki olemuksellaan. Tänä vuonna hankittiin Lotan kanssa myös tiimijoulupaidat, joten Mökön upouusihienous nitoutuu kivasti yhteen myös meidän kanssa :)

Näiden jouluisten kuvien saattelemana toivotamme kaikille lukijoillemme mitä mahtavimpia kinkun sulattelemisvälipäiviä<3

Santa's vomit!

Mä olen henkeen ja vereen jouluihminen. Jos saisin päättää itse, ripustaisin jouluvalot lokakuun 1. päivä, sisälle joulukoristeet kiikuttaisin marraskuun alussa ja koko joulukuun meillä olisi kuusi. Lotta on kuitenkin vuosien mittaan onnistunut hillitsemään tätä puolta itsestäni ja yhteiset pelisäännöt jouluvaloista ja -koristeista on sovittu. Kaiken hömpötyksen saa aloittaa vasta 1.11. ja vitos vaihteen saa laittaa silmään vasta joulukuussa. 

Tänä jouluna jouduin myös hieman heltymään joulukoristeasioissa. Multa löytyy laatikollinen erinäköisiä ja -kokoisia tonttuja, joulupukkeja, jouluasuihin puettuja eläimiä, kuten poroja ja hiiriä sekä enkeleitä. Lapsesta asti se hetki, kun tuon kyseisen laatikon on saanut kaivaa esiin ja alkaa asetella näitä koriste-esineitä ympäri huonetta, on merkinnyt joulunaloitusta. Lotalla on kuitenkin tälle kaikelle roinalle hänen mielestään vain yksi ja oikea termi: Santa's vomit. 

Et kiitti hei.. :D 

Olisi kuulemma kivemman näköistä, jos joulukoristeet olisivat linjassa keskenään ja tyylikkäitä. Lopulta sovittiin, että käydään yhdessä ostamassa uusia joulukoristeita, vaikka pari tonttua mun on pakko saada nurkkiin vielä pyörimään! Näin meidän koti on varautunut joulukuun tuloon:

Yhdessä askarreltu joulukalenteri on jo päässyt seinälle ja melkein kaikki luukutkin ovat jo täynnä. 1. ja 24. luukun avaa molemmat ja muuten mulla on avattavana parilliset, Lotalla parittomat luukut.

Keittiön pöytä sai uuden valkoisen puuvillapöytäliinan sekä keskelle harmaan tabletin, pari tuikkukippoa ja hopeiset pienet jouluvalot, jotka toimivat paristoilla. 

Glögi-kausi on ilman muuta pitänyt jo korkata ja myös Toivo tykkää uudesta pöytäliinasta.

Olohuoneessa on lisäksi lasipurkissa pienet keltaiset jouluvalot, joissa on mukana helmiä sekä happy lightsit. Ne eivät nyt päässeet kuvaan, koska Toivo on päättänyt nassuttaa molemmista johdot poikki. Taas on mattoveitselle ja teipille käyttöä. 

Oksissa on ennen roikkunut koristeena juurikin tähän joulupukin oksennukseen sisältyvät pienet muoviset eläimet, jotka on puettu jouluisesti. Jonain vuonna sain niitä Kinder joulukalenterista eikä niitä tietenkään voinut heittää pois. Tänä vuonna nuo korvattiin uusilla hopeisilla ja valkoisilla joulupalloilla, jotka kieltämättä luovat hieman tyylikkäämpää ja aikuisempaa fiilistä.

Uuden lyhdyn piti alunperin tulla ulos ulko-oven viereen, mutta se sopiikin puisine raameineen niin hyvin meidän sisustukseen, että jääköön sisälle. Tulisi vain pian kunnon pakkasia niin voisi tehdä ulos jäälyhtyjä. Lupaavalta näyttää, sillä jo parin tunnin ajan ulkona on tupruttanut lunta ja maa on jo kauttaaltaan valkoisena. Joko tässä olisi ensilumi, joka pysyisi pidempään kuin päivän? 

Tältä meillä siis näyttää reilu viikko ennen joulukuun alkua. Ei enää mikään Santa's vomit eihän? :D Ulkovaloina meiltä löytyy takapihalta aitaan kiinnitetty valoverkko, keittiön ja makuuhuoneen ikkunoissa perinteiset kyntteliköt sekä etupihan pajukoristeen ympäri vedetty valosarja. Itse en voi sietää värillisiä valoja (saatika niitä ällöjä VALOLETKUJA), joten kaikki valo tulee muistuttaa oikean kynttilän valoa.  

Joko teillä on joulukoristeita ja mistä koristeesta et ikinä luopuisi?