Meidän joulu!

Meidän perheellä oli mitä ihanin joulu ja parasta siitä teki katsella tuon tomeran 2-vuotiaan touhuja. kun ensimmäistä kertaa ymmärtää joulupukin, joulupuuhien ja lahjojen päälle. Pienempi tonttummekin jaksoi hienosti joulupyhät kaikkine vierailuineen ja hän on kyllä jo niin skarppi pikkuherra!<3 

Ennen aattoa koristeltiin kuusi ja leivottiin pipareita. Hilmakin hienosti osasi pursottaa pipareihin sokerikuorrutetta ja painella koristeita paikoilleen. Ja siinä sivussa aina taikinaa tai pipareita päätyi suuhunkin :D 

Yllätysyllätys meidän perheen pakettihamsteri oli Hilma. Tuli pyjamaa, vaatetta, kirjoja ja muutama lelu ja neiti oli aina niin onneissaan avaamastaan paketista, että unohtui hetkeksi leikkimään/tutkimaan juuri avaamaansa lahjaa ja piti vähän muistutella että niitä paketteja olisi vielä vaikka kuinka avattavana. 

Joulupukkiin meidän 2-vuotias suhtautui todella reippaasti! Kun ovi avattiin kiljaisi Hilma innoissaan "PUKKI!!!" ja sen jälkeen Hilma hienosti kävi hakemassa itse aina pukilta lahjan ja vei sen oikean saajan luokse. Uskaltautuipa Hilma vielä pukin syliinkin lopuksi istumaan. Ja pieni Heimo myös! :)

Heimo oli reipas pieni vauva kyllä koko joulun! Hänkin sai muutamia paketteja, jotka minä sain kunnian avata. Heimon kuulumisista voisi lyhyesti myös kertoa! Hän on tänään jo 10 viikkoa ja Heimon kasvu ja kehitys on ollut kyllä huimaa. Hän on kova poika juttelemaan, ottamaan katsekontaktia ja hymyilemään. Hän on jo pari viikkoa seurannut todella tarkasti kaikkea ympärillä tapahtuvaa ja heti kun bongaa jonkun kasvot alkaa jokeltelu. Mahallaan hän on alkanut viihtyä vasta ihan viime aikoina ja hienosti nostaa jo yläkroppaansa käsien varaan. Kääntyminen selältä mahalleen ei tosin vielä ilman apuja onnistu mutta onpa hän pari kertaa tehnyt sen mitä Hilma ei vauvana tehnyt koskaan. Nimittäin kierähtänyt mahalta selälleen! Tosin ne on saattaneet olla enemmän vahinkoja kuin suunnitelmallisia.. :D 

56 koon vaatteet ovat olleet meille historiaa jo pari viikkoa ja huvittaa kun Heimo käyttää joitain Hilman vanhoja vaatteita jo nyt, joita neiti piti vasta nelikuisena. Yöt menee periaatteessa tosi kivasti (nyt juuri päällä tiheänimun kausi ja oikeastaan 02 eteenpäin yöllä vaan möhnätään ja ähistään kun tutti tai nyrkki on oltava koko ajan suussa) ja hänellä on selkeä yön ja päivän rytmi. Perustyytyväinen poika hän myös on ja onneksemme ollaan säästytty ainakin toistaiseksi suuremmilta masuvaivoilta enkä mitään allergiaan viittaavaa ole vielä ainakaan Heimosta huomannut. Monessakin asiassa Heimo on täysin erilainen kuin siskonsa vauvana, mutta on näillä sisaruksilla kyllä niin paljon samoja piirteitä noin ulkoisesti että ihmekös kun meillä mammoillakin menee Hilmat ja Heimot päivittäin sekaisin :D 

JOULUÖVERIT!

Nyt tulee hyvin kuvantäyteinen postaus meidän jouluviikosta joka lähenee loppuaan huipentumalla huomenna perinteiseen suvun kokoontumiseen Lotan isovanhempien mökillä. 

Viikko sitten lauantaina kävimme kyseisesten mummin ja vaarin mökillä valitsemassa ja kaatamassa itsellemme joulukuusen. Mulle on pienestä pitäen ollut todella tarkkaa ja tärkeää millainen kuusi pitää olla eikä siis mikä tahansa sinnepäinkuusi todellakaan tulisi kyseeseenkään.

Monet kuuset metsän keskellä saivat jäädä tyytyväisenä kasvattamaan varttaan, koska ne oli joko liian harvoja, liian vaaleita, niillä oli liian hatarat oksat, ne oli liian pieniä tai liian suuria tai eivät vaan tuoneet sitä oikean kuusen fiilistä. 

Mökö ja Lotta alkoi jo vähän väsyä, kun mikään metsässä vastaan tulevista kuusista ei kelvannut. Lotan vaarikin oli valmis soittamaan naapurille, että poiketaan heidän metsään, jos sopivaa kuusta ei ala ilmaantua. 

Sitten se viimein kuitenkin löytyi, metsän jokainen puu läpi käytynä, tämä yksi yksilö täytti tarpeeksi lähelle kaikki kriteerit. Väriltään hän on tummanvihreä, ei hailakka tai vaalea, vaan tumma kuten pitääkin. Havut ovat oksissa pieniä ja tiiviisti tasaisissa riveissä ja lähes tulkoon tasaisesti. Harvahan tuo on, mutta metsänreunassa kasvaneeksi "luomukuuseksi" nähden erinomainen.

Ensi jouluksi Lotan vaari lupasi sopia parin naapurin kanssa, että "nirsojen kuuset haetaan sitten naapureiden puolelta". Tuli meinaan sen verran hyvin läpikäytyä se metsätilkku, ettei sieltä vielä ensi jouluksi kelpuutettavaa kuusta löydy. 

                           

Jouluaatto sujui meillä rauhallisesti. Aamulla keitin Lotalle riisipuuroa ja avattiin kalentereistamme viimeiset luukut. Yhdentoista jälkeen ajettiin keskustaan ja minä suuntasin töihin samalla kun Lotta paineli Mökön kanssa joulurauhan julistukseen. Lotta vietti siis vanhempiensa luona jouluaattoa perheen kesken, kun itse olin töissä ja seuraavat muutamat kuvat onkin hänen aatonvietostaan. :)

Mökö kyllästyi heti ekana odotteluun, kun paketteja ei saanutkaan heti avata, vaan piti syödä ja syödä.. ja syödä. Ja syödä.

Lotta teki jälleen tänäkin jouluna suurimman osan lahjoista itse. Hän teki muun muassa karpalomarmeladia (vähän paremmin sekä heikommin tuloksin), kuorintavoidetta, nutellaa, pähkinävoita sekä ruukuissa olevia pajukoristeita.

Joulupäivästä alkoi munkin joulunvietto ja kolmen päivän jouluvapaat. Joulupäiväksi osui mahtava ulkoilu sää; -13°C ja auringonpaistetta joten lähdettiin Mökön kanssa kävelemään pidemmälle lenkille.

Mökö sai meiltä tänä jouluna lahjaksi uuden jouluvillapaidan. Hän oli se päällä joulurauhanjulistuksessa ja hurmasi kaikki olemuksellaan. Tänä vuonna hankittiin Lotan kanssa myös tiimijoulupaidat, joten Mökön upouusihienous nitoutuu kivasti yhteen myös meidän kanssa :)

Näiden jouluisten kuvien saattelemana toivotamme kaikille lukijoillemme mitä mahtavimpia kinkun sulattelemisvälipäiviä<3